Työtuulettumista

Täällä päin käydään ahkerasti työharkassa. Fiilis on...on mitä on mutta olkoon. Vielä kolme viikkoa ja sitte viikon holiday. Suunnitelmissa olis suunnistaa Romanievelle. Mutta siis, työharjoittelupaikkani on dementiaosasto. Dementoituneet, se osa-alue just mitä mä kaihdan, mistä mä en pidä, mikä ei ole mua varten, missä mä en ole omimmillani. Vieläkö vai joko riittää?

Mummelit ja pappelit on ihania, useimmat superihania. Mutta se riittämättömyyden tunne mikä puskee joka suunnasta...I donnn't like! :(  Työvoimapulan takia mä oon tehny muutaman vuoron palkallisena (hieman lisämotivaatiota :D) , viimeiset kaksi yötä olen valvonut toisten unta.

Toissa yönä menin erään papan luokse ja kysyin : "onko kaikki hyvin?" "Ei." "No mikäs, tarvitko jotain?" "Istu siihen ja juttele mun kanssa." Riipasi sydämestä ja lujaa!

 

Viikonloppu oli aivan mahtava tuuletus, irtiotto arjesta, haha.  Perjantaina lähin ruokakauppaan ja eksyin HM:lle ja ostelin sukkikset, hameen ja villapaidan. Ruokakaupasta sit unohdin ostaa kaikki mitä eniten tarvitsin. It's normal.

Sit Mamma, Niko ja Mira tuli perjantai-iltana yöksi. Lauantaina me kierreltiin ensinnä kirppareita ja teinpäs kivoja löytöjä. Villapaituleita on nyt useampi kappale. Ja verhot löyty ja pari huivia. Ja upouusi viltti. Nyt ei tarvi enää tapella Toinin kanssa ja varastaa sen vilttejä :D

 

Sit me mentiin mamin ja Miran kanssa hyvinvointi- ja käsityömessuille Ouluareenalle.

 

 

Tää oli mun mielestä hauska keksintö. Jos mulla on joskus mökki jossakin erämaassa, niin kehittelen tämmösen lampun mun keittokomeron kattoon. Ei tarvi muuta kuin vanhan kattilan ja ruokailuaterimia plus valo ja muu electroniikka.

 

Ja lauantai-illan huipennus oli:

KÄRPÄT-JOKERIT. Halli loppuunmyyty, tunnelma katossa, alkomahoolille tuoksuvia toisen sukupuolen edustajia ympärillä, tuplalihiksen hajua, poppareitten hajua, hien hajua, , , ja eka GOOAAAAALLLLLL Jokereille, paska. :(  Hetken ryven pettymyksessä, hetken, vain hetken, kunnes GOAAAAALLLL ja GOOOOOAOAOAALALALALALALALLLLLLLLL!!! Karalahti istuu jäähyaitiossa, Ruutu istuu jäähyaitiossa ja GOAAAAALLLLLLLLLLLLLL!! Lopputulos: 8-4 kotijoukkue Kärppien hyväksi. Hieno peli, hienoja maaleja.

Matsin jälkeen suunnistan vikkelästi Saleen, joka on ainut aukioleva kauppa. Kämpilläni ei ole yhtään suodatinpussia. Maito on loppu. Vikkelistä kintuistani huolimatta aivoni ovat hieman pellolla, enkä suoriudu ostosten keräämisestä nopeasti. Nieleskelen karmaisevaa tappiontunnetta yhä alemmas ja alemmas. Uskon selviytyväni tulossa olevasta. Uskoni on vahva. Minun täytyy selvitä. Ainakin 50 metrin kassajonosta! Uskoni on niin vahva ja taikuutta täynnä, että tulee kuulutus "Kassoilla tarvitaan ruuhkaapua" Ja OOHHhhh my pelihousuni, kun näen kassatyöntekijän, how söpö hän on!  Ja MISSÄ mä olen?!  VIEREISESSÄ kassajonossa, menossa uskollisesti palvelevan naismyyjän luokse. Tällä kertaa mä kävelin onneni vierestä.

 


Sunnuntaiherätyksen ja pitkän juoksutripin jälkeen me käytiin Toinin kanssa kaupungilla. Mä shoppailin punnitse ja säästä -liikkeessä ja Toini S-marketin rinirtsikkahyllyllä. Irtokarkkihyllyllä. Sit Urheilutalolle ja basketpalli matsiin! Oulun Ynni hävis ihan luvattoman paljon Forssan pojille, ja Ynni on vielä korkeemmalla sarjataulukossa. Superhienon näköstä kattoo livenä niin peliä kuin pelaajiakin.

 

Matsin jälkeen kello oli vasta vajaa kaheksan ja me mietittiin Tontun kanssa mitä tehä, ja mentiin moikkaan toripoliisia. Saatiin varmaan hullun maine kun pyörittiin katupylväässä. No, onneks me keksittiin järkevää tekemistä myös ja vierailtiin Bruna -tyttösen luona iltateellä.