Rakas päiväkirja,
Tänään kaaduin pyörälläni. Polvessani on ruhje. Yritin lesottaa. Odotin liikennevaloissa, nojaten kivirappuun, en halunnut asettaa jalkapohjiani maahan asti. Sehän on coolin näköistä kun oikea jalka on tasanteella ja vasen jalka valmiina polkimella. Sitten, menetin tasapainoni. Kaaduin. Olin pyörän välissä. ympärillä ja reunoilla. Koululaukkuni lensi korista. Kori meni vinoon. Olin vihainen. Väsynyt. Surullinen. Manasin. Nauroin. Nostelin loukkaantuneita jalkojani, nielin ylpeyteni ja jatkoin matkaa. Ei ollut avuliaita käsipareja nostamassa minua ylös. Kaksi naista valojen toisella puolella katsoivat typertyneinä.
Rakas päiväkirja, En enää ikinä halua kaatua pyörällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliko jotain asiaaki ??