9/02/2014

Summer time.

Aika surullista mutta totta että kesästä saa ruveta pikkuhiljaa puhumaan menneessä muodossa. Viime kesänä. Kesällä tein sitä ja kesällä tein tätä. Kun oli kesä. Kesällä olin. Kesällä mun oli tarkotus tehä.

Voi miten nopesti kesä vierähtääkin aina. Odotan sitä kesää jolloin saan oikeasti olla vain lomalla. Sellasta kesää ei ole ollut sitten ala-asteen vitos- tai kutosluokan.

Mitäs sitten teinkään kesällä?

Töitä. Vietin kesäni kotona Nivalassa ja olin töissä palvelutalossa. Ihana työporukka auttoi jaksamaan vaikka aaulla olisi kuinka väsyttänyt nousta ylös. Tai ainahan se väsyttää kun pitäisi töihin lähteä. Kyllä se ei vaan raha puussa kasva. Onneksi ei kasvakaan. Sitä osaa arvostaa. Ja sitä kautta osaa arvostaa Lidlin alennustuotteita. Pidin mä ennen koulun alkua sitten kaksi viikkoa lomaa joka oli todella tarpeellista!

Vapaapäivinä ja vapaahetkinä tulikin riehuttua vaikka ja mitä. Perhe, kavereiden kanssa hengailu, urheilu, aurinko, löhöily, merenranta, järvenranta.......tein niin paljon kaikenlaista. Oli huippua vetää bikinit päälle ja mennä takapihalle jumppaamaan ja pumppaamaan auringon paahtaessa ja tuhoja iholle tehden. Tästä tuhosta minä vain tykkään, rusketuksesta nimittäin. 

Mulla ei hirveästi ole kuvia tullut napsittua mutta  laitan tähän joitakin kuvia ja tunnelmia:

Lähdettiin Toinin kanssa käymään minilomalla Helsingissä moikkaamassa Toinin veljeä ja siellä asuvia kavereita.


 Miia, Toini ja Eero päättivät lähteä retkelle Nuuksion kansallispuistoon Espooseen. He pakkasivat reppuihinsa eväät ja lähtivät reissuun.


Oli mukava patikoida kivoissa maisemissa ja olla kompastumatta puiden kantoihin. Välillä oli pakko napostella matkan varrelle eksyneitä meheviä mustikoita. Kovin paljon emme Nuuksion eläimistöä nähneet, muutaman perhosen vain. Patikkareitin lopussa oli aika pysähtyä kodalle ja grillata ja syödä eväitä. Ja nammm käristää vaahtokarkkeja nuotiossa ja mussuttaa niitä nammnammm. Onko parempaa kuin retkeillä ja vatsa kurnien pysähtyä syömään! Ruoka maistuu niin hyvälle just tällasissa tilanteissa. 





Helsingissä hengailtiin ihanien ystävien ja randomienkin kanssa! *muisk*. Mentiin supersöpöön Cafe Regattaan ja bongattiin tusina seksikkäitä miehiä ilman paitoja. Ja niillä oli bisnes nimeltä SUP -lautailu. Vuokrattiin tunniksi SUP -laudat ja olipas kivaa. Joskus uudestaan!




Mä, Toini, Emppu ja Riikka käytiin päivän reissu Tallinnassa. Oli ihana  kuluttaa kengän pohjia ja ihailla vanhaa kaupunkia. Kenelläkään meistä ei ollut erityistä ostettavaa, joten ei tarvinnut vaivata shoppailulla päänuppejamme kovinkaan paljon. Vaikka ainahan sitä jotain mukaan tarttuu!




Miniloman sää oli täydellinen. Paitsi lähtöaamu. Ensinnäkin piti juosta raitiovaunuun, siinä ajellessamme alkoi satamaan kaatamalla. Ja meidän piti lähteä suunnistamaan rautatieasemalle. Kaatosateessa. Vettä tuli ku Jorman perseestä. Ja mitä me tehtiin? Käveltiin ainaki puoli kilometriä ohi rautatieaseman. Kaatosateessa. Ja sitten iski jo pieni paniikki. Kaatosateessa. Kolmelta ihmiseltä kysyttiin tietä asemalle. Kaatosateessa! Mutta onnellinen loppu: Juna ei jättänyt. 



En yleensä harrasta tällasii hikivermeissä keimailuja mutta tästä lenkistä täytyi ottaa pieni muisto, sillä juoksin ehkä elämäni pisimmmän lenkin. 











Miia kiittää ja kuittaa. Ensi kesää odotellessa. Mulla on pieni haave etten tekis ensi kesänä hoitotyötä vaan ihan jotain muuta! Mitähän se voisi olla?! Jotain exoottista ja hauskaa ja jännittävää. Hmm..




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliko jotain asiaaki ??