Summer time.

Aika surullista mutta totta että kesästä saa ruveta pikkuhiljaa puhumaan menneessä muodossa. Viime kesänä. Kesällä tein sitä ja kesällä tein tätä. Kun oli kesä. Kesällä olin. Kesällä mun oli tarkotus tehä.

Voi miten nopesti kesä vierähtääkin aina. Odotan sitä kesää jolloin saan oikeasti olla vain lomalla. Sellasta kesää ei ole ollut sitten ala-asteen vitos- tai kutosluokan.

Mitäs sitten teinkään kesällä?

Töitä. Vietin kesäni kotona Nivalassa ja olin töissä palvelutalossa. Ihana työporukka auttoi jaksamaan vaikka aaulla olisi kuinka väsyttänyt nousta ylös. Tai ainahan se väsyttää kun pitäisi töihin lähteä. Kyllä se ei vaan raha puussa kasva. Onneksi ei kasvakaan. Sitä osaa arvostaa. Ja sitä kautta osaa arvostaa Lidlin alennustuotteita. Pidin mä ennen koulun alkua sitten kaksi viikkoa lomaa joka oli todella tarpeellista!

Vapaapäivinä ja vapaahetkinä tulikin riehuttua vaikka ja mitä. Perhe, kavereiden kanssa hengailu, urheilu, aurinko, löhöily, merenranta, järvenranta.......tein niin paljon kaikenlaista. Oli huippua vetää bikinit päälle ja mennä takapihalle jumppaamaan ja pumppaamaan auringon paahtaessa ja tuhoja iholle tehden. Tästä tuhosta minä vain tykkään, rusketuksesta nimittäin. 

Mulla ei hirveästi ole kuvia tullut napsittua mutta  laitan tähän joitakin kuvia ja tunnelmia:

Lähdettiin Toinin kanssa käymään minilomalla Helsingissä moikkaamassa Toinin veljeä ja siellä asuvia kavereita.

 Miia, Toini ja Eero päättivät lähteä retkelle Nuuksion kansallispuistoon Espooseen. He pakkasivat reppuihinsa eväät ja lähtivät reissuun.

Oli mukava patikoida kivoissa maisemissa ja olla kompastumatta puiden kantoihin. Välillä oli pakko napostella matkan varrelle eksyneitä meheviä mustikoita. Kovin paljon emme Nuuksion eläimistöä nähneet, muutaman perhosen vain. Patikkareitin lopussa oli aika pysähtyä kodalle ja grillata ja syödä eväitä. Ja nammm käristää vaahtokarkkeja nuotiossa ja mussuttaa niitä nammnammm. Onko parempaa kuin retkeillä ja vatsa kurnien pysähtyä syömään! Ruoka maistuu niin hyvälle just tällasissa tilanteissa. 

Helsingissä hengailtiin ihanien ystävien ja randomienkin kanssa! *muisk*. Mentiin supersöpöön Cafe Regattaan ja bongattiin tusina seksikkäitä miehiä ilman paitoja. Ja niillä oli bisnes nimeltä SUP -lautailu. Vuokrattiin tunniksi SUP -laudat ja olipas kivaa. Joskus uudestaan!

Mä, Toini, Emppu ja Riikka käytiin päivän reissu Tallinnassa. Oli ihana  kuluttaa kengän pohjia ja ihailla vanhaa kaupunkia. Kenelläkään meistä ei ollut erityistä ostettavaa, joten ei tarvinnut vaivata shoppailulla päänuppejamme kovinkaan paljon. Vaikka ainahan sitä jotain mukaan tarttuu!

Miniloman sää oli täydellinen. Paitsi lähtöaamu. Ensinnäkin piti juosta raitiovaunuun, siinä ajellessamme alkoi satamaan kaatamalla. Ja meidän piti lähteä suunnistamaan rautatieasemalle. Kaatosateessa. Vettä tuli ku Jorman perseestä. Ja mitä me tehtiin? Käveltiin ainaki puoli kilometriä ohi rautatieaseman. Kaatosateessa. Ja sitten iski jo pieni paniikki. Kaatosateessa. Kolmelta ihmiseltä kysyttiin tietä asemalle. Kaatosateessa! Mutta onnellinen loppu: Juna ei jättänyt. 

En yleensä harrasta tällasii hikivermeissä keimailuja mutta tästä lenkistä täytyi ottaa pieni muisto, sillä juoksin ehkä elämäni pisimmmän lenkin. 

Miia kiittää ja kuittaa. Ensi kesää odotellessa. Mulla on pieni haave etten tekis ensi kesänä hoitotyötä vaan ihan jotain muuta! Mitähän se voisi olla?! Jotain exoottista ja hauskaa ja jännittävää. Hmm..

Onnellinen

Ei onni ole mikään sattuma, joka valahtaa taivaasta kuin rankkasade kesäpäivänä. Se tulee ihmisen luo vähitellen sen mukaisesti, miten hän suhtautuu elämään ja ympärillään oleviin ihmisiin. Onni karttuu jyvä jyvältä, osanen täydentää toistaan.
- Tsingis Aitmatov

Viime aikoina olen miettinyt onnellisuutta. Voinko sanoa olevani onnellinen? Mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi? 

Onnellisuus on tunne siitä, että elämä on hyvää. Onko minun elämäni hyvää? Olisinko voinut valita toisin? Onnellisuus on valinta, jonka jokainen voi tehdä. Olenko tehnyt oikeita ratkaisuja?

Olenko onnellinen? -kysymys on aika haastava ja siihen on vaikea vastata vertaamatta itseään ensin muihin ja muiden ihmisten onneen. Voisinkin miettiä kysymystä: "Miten tulla onnellisemmaksi?"

Psykologi Tal Ben-Shahar kertoo kirjassaan "Happier", että onnellisuus ei ole pysyvä olotila, vaan onnellinen ihminen kokee ajoittain kipua tai emotionaalista tuskaa mutta on silti onnellinen. Eli minun ei tarvitse olla koko ajan onnellinen ollakseni onnellinen! Voin tuntea surua, ahdistusta, pettymyksiä, suuttumusta ja pelkoa mutta voin silti olla onnellinen. 

Jos väität olevasi koko ajan onnellinen ja tuntevasi jatkuvasti vain ja ainoastaan ihania ja positiivisia tunteita, Ben-Shaharilla on sinulle asiaa: Olet psykopaatti!

Viime kuukausina oma onnellisuuteni on ollut koetuksella. Välillä olen leijaillut pilvien päällä onneni kukkuloilla ja seuraavana päivänä olen tuijottanut kivuliaana olohuoneen ikkunasta ja katsonut onnellisten ihmisten kävelyä kaupungilla. Olen tuntenut kipua ja toivonut että äiti tulisi ja puhaltaisi pipin pois. 

Olen kellunut selälläni meressä ja tuntenut vapauden. Sulkenut silmäni, hymyillyt ja hengittänyt syvään. Antanut tuulen kuivattaa kyyneleeni. En ole välittänyt vaikka lokki on paskantanut suoraan kasvoilleni. Hetkittäin hauki on yrittänyt tarttua jalastani kiinni ja yrittänyt painaa minua pinnan alle. Päivä päivältä olen kalastanut: ensin pikkukaloja, sitten isompia ja isompia. Vielä on tulossa päivä, kun saan hauen haaviini. Sen saavuttaakseni tiedän, että kaikki lähtee minusta, vain ja ainoastaan minusta. 

Löysin netistä ihanan Eino Leinon runon:

MINÄ

1.
Minä oli alussa.
Minä
kasvoi luona Kaikkivallan
ja kaikki oli se Minä.
Minä on maailman ajatus,
työn tulos tuhannen voiman,
alku, loppukin elämän.
Muut on muotoja: sisällys
ylin vaan on yhteisjärki.

2.
Itseys on ihanin mahti,
minkä sait sa syntymässä:
älä anna pois ikinä!
Väärin ne sanovat,
jotka itse-uhrista puhuvat:
minkä teet parasta,
voitat, minkä alhaista, alenet.
Pyhä on yksilön perintö.
Kaitse taiten kalleutta
tai jos tuhlannet, katoa
niinkuin tähti taivahalta:
sammu tyhjyyden tulena!

3.
Kaikki on sinussa: aika,
ijäisyys, elämä, luonto,
isänmaa ja ihmiskunta,
siemen suurimman, vähimmän.
Itse riiput itsestäsi,
muista, minkä tahdot verran,
tie on tehty, määrä pantu,
vuori noustava: vapaus.
Kulje kohti korkeinta
oman onnes kukkulata,
täytä, minkä tiedät, tahdot,
täytät tahtoa jumalan,
nousten nostat taivonkantta,
painunet, eloa painat,
tulet taakka itsellesi,
muille pilvi päivän tiessä.
Mennen maailmat syleile,
astu kautta aikakautten,
tao päälles taistopaita
raudasta rakkaimman halusi,
hopeasta haavehesi,
kuparista kuolon uhman,
kullasta sydänkuvien,
piistä synkän itsepinnan.

4.
Laki ollos itsellesi.
Mieti, mik' on sulle hyvä,
tuumi, mik' on sulle paha,
ruma sulle, kaunis sulle:
ole maailma omasi.
Iske itsesi kipunat
yltä, alta, kaikkialta,
enin taistosta elämän.

-Eino Leino-

vnahtö834uativömdlask2q304i09bntrae234567890

Viimeaikoina elämäni on  heittelehtinyt suuntaan jos toiseen, ja tää kirjoitushömppä oli hetken aikaan unholassa.

Nyt aattelin tehä sekalaisen jutun, koskan olen yksin kämpillä, ja olen yksinäinen, ja en jaksa lähteä mihinkään, ja koska minulla ei ole kouluhommia huomiselle!!! Ja huomenna on perjantai!  Skolekin alkaa vasta 12:30! Jaaaaa.... sitten viikonloppu!! Joten antakaa rakkaat ystävät minun hieman tuuletella.

Tänä keväänä mun arki-illat ja pyhät ja lomat ja yötkin varmaan koostuu kouluhommista. No ei kai nyt sentään, mutta vaativia kursseja ollaan tällä viikolla aloiteltu. Kysykääpä parin kuukauden päästä vaikka miten kutusammakon solun mitokondriot toimii niin varmasti osaan vastata! 

Onhan tässä ollut joulukin. Juhlista parhain. Joulun vietin kotonani täysin lomaillen. Ainoastaan uudenvuoden jälkeen yhen työpäivän kävin tekemässä. Mutta koskaan ei voi olla liian onnellista, joten vuorokauden Nivalassa olleena, minut yllätti totaalisesti vatsaflunssa. Virukset velloivat vatsassani tehden olostani todella tukalan. Mutta ei kuiteskaan kovin montaa päivää tarvinnu kärsiä. Jouluruuat meni kyllä aikalailla ankkojen syötäväksi minun osalta. 

Mutta jos yhtään tunnette HÄRKÄÄ, niin tiedätte mitä tarkoittaa Härkä + Noro = KOSTO. Kahden vuorokauden välein vatsaflunssa tarttui sisaruksiini ja lopulta myös serkkupoikiin. Mamma ja paappa on tehty teräksestä tai sitten heillä ei oo oksennusrefleksiä. 

Kutakuinkin kerkesin toipua ennen aattoa. Onneksi, sillä olihan minulla kierrettävänäni kaikki maailman lapsiperheet, joissa asuu kilttejä lapsia! : 

Onko tämä vain mun perheen tapa, vai syödäänkö teidänkin kodeissa suklaata jouluna? .... 

....ja PALJON??!!!!

Minäpä olin ollu superkiltti, sillä sain ihan liikaa lahjoja. Jotta ette tulisi kateelliseksi, näytän niistä lahjoista vain yhden: Aamutakki. Kiitos TOINI! <3 

Joululomalla kerkesin tavata muutamia vanhoja kavereitakin. Tulen loimuessa oli mukava vaihdella kuulumiset! 

Uutena vuotena kavereitten kanssa porhallettiin Ouluun. Aikaa vietettiin meidän kämpän lisäksi Oulunsalossa ja toripoliisin mestoilla katsellen kaupungin ilotulitusta! Oli superkivaa!!!!! 

Uudenvuoden lupaukset on pettäneet pahemman kerran. Olimpos ei riittänyt vaan viimeksi eilen piti mennä jo Kinkkiläiseen. Ja muutama tunti sitten heräsin, jälleen kerran, päiväunilta. Mutta armahtakaa minua. 

Ostin eilen mageet kengät, vielä ainakin tykkään niistä kovasti. 

Rakas ystäväni Minna on Sodankylästä tullut Ouluun ja ollaan viimepäivinä kierretty Zeppeliini, Bauhaus, kirpputorit ja vielä huomenna näen tätä ihana naista! 

Hyvää illanjatkoa jokaiselle

kotona

Sodankylästä mä menin suoraan rakkaaseen kotikaupunkiini ja olin siellä ihan isäinpäivän iltaan asti.

Kotivisiitillä kerkesin touhuta kaikenlaista:

*Nähdä kaikki perheenjäseneni, oooh really? Joojoo..
*Käydä ex-työpaikan pikkujouluissa. Ohjelmaan kuului jouluruokailua ja herkuttelua, paljuilua ja ihanaa yhdessäoloa. Oli kiva nähä kaikkia tuttuja naamoja pitkästä aikaa!
*Tavata useita kameleita<3 mm. Sukulaatirasian ääressä juttelu Mirellan kans ja saunailta Miljan kanssa kera muiden tyttärien.
*Soittaa sydämenkyllyydestä pianoa kun ei taas ollut soittanut kuukauteen. Tajusin, että mun Täytyy ostaa sähköpiano tähän mökkiin!
*Siivota (naminami)
*Ajaa AUTOLLA!
*Käydä salilla ja juosta tuttuja juoksupolkuja ja ottaa ensikosketus jäähän, kävin luistelemassa hallilla!
*Leikkiä serkkulasten kanssa kun ne oli meillä hoidossa
*Syödä isäinpäiväkakkua : ONNEA MAAILMAN PARHAALLE ISÄLLE!
*Ja tietenkin seurata Karjala-turnausta.. hyvä Suomiiii.
*yms.....

Ainut miinus että mulla ei oo kotona enää omaa sänkyä kun se on täällä Oulussa niinkerta, niinni nyt mulla on  selkä vieläki vähän kipeenä.

Sodankylä

Nyt on yks mun miljoonista unelmistani toteutunut. Visiitti Rovaniemen kautta Sodankylään ja tapaamaan Minnaa ja Tiiaa.!! Käärin kamat laukkuun ja nakkasin kesätakin niskaani ja ajattelin että ei siellä voi olla kylmä kun ei Oulussakaan satanut muuta kuin vettä. 

Ei ryökäle, siellähän oli ainaki kymmenen senttiä lunta ja koko ajan sato lissää. Tuli semmonen joulufiilis kun lumihiutaleet tippu nenänpäähän ja lämpötila oli nollan seutuvilla. 

Saavuttuani Rovaniemelle, me mentiin tyttöjen kanssa kinkkiläiseen. Valkosipulihärkää. Kieltämättä oli aivan superhyvää! Oli muuten ensimmäinen kertani kiinalaisessa Suomessa.

Sitten me ajeltiin Sodankylään ja sain viettää ihanat kaksi vuorokautta tyttöjen kanssa tehden kaikkea kivaa! 

Ja nyt tulee jotain sellaisia kuvia, mitä en ikinä uskonut tapahtuvan: Minä hevosten ja koirien kanssa samassa kuvassa ! 

Tiia <3

Vasemmalla Tiian hauva Bella ja oikealla Minna's dog Riki.

Minna <3

Varokaa tytöt, minä tuun kohta uudelleen! 

epäonnistunut källi

Yritin tehä Härölle källin mutta epäonnistuin. Se tajus, ennenkuin meni paskalle. Höh.

sunnuntaipäivällinen

Bä äää!

Toinin pomo soitti, että hänellä on lammas uunissa ja pyysi meidät syömään. -ahhnammmmm kun olikin hyvää! Ei joka tytöllä ookkaan tuommosia pomoja, että kämppiksetki hyötyy. Lammas on kyllä hyvää. Ja ah, kuinka mureaa.