Koruaddikti

Musta on tullut ihan friikki kaikenlaisiin hiusjuttuihin. Ei oo ollut viimeisten viikkojen aikana kovin montaa päivää ettei mun hiustenlirpukoissa ois ollu mitään koristusta. Eniten tykkään käyttää valkosii tai pinkkejä ruusuja. Ne on niin helppo heittää päähän suttuisen pompuluhiussykerönutturan jatkoksi.

Ei voi Glitteri mennä konkkaan ainakaan mun takia. Oon aina himoinnu noita pyöritettäviä timanttijuttuja, mut ne on ollu niin kalliita ettei mun omatunto oo antanu periksi niitä ostaa. Sitten menin Glitteriin ja Oooohhh mun sydän pomppas pottuvarpaan kautta kurkkuun kun huomasin että ne oli 1€ per paketti. Minä ostin monta pakettia! Rakkauden kaipuisena ostin myös tommosia sydämiäki.

Ja muutaman tämmösen hilavitkuttimenkin....

Yks päivä kävin shoppailemassa luokkakaverini Caron kanssa, ja tein ylitsepääsemättömän löydön Finlayssonilla.... Meinasin jättää ostamata mutta hei, ton ovh oli 46e ja sain sen 22e. Joten, oliko mulla mitään syytä jättää ostamata?!! Kattokaa tuota väriäki <3 niin söpöä.
 

Nihaooooo

 

Hanna soitti mulle yks päivä että hän on törmänny kadulla Kiinalaisiin neitokaisiin ja siitäkös tämän naisen riemu repesi. Lähdin Hannan kanssa treffaamaan maailman söpöintä pariskuntaa, jotka muuten oli tutustunu täällä Suomessa ;) Muutamalle muulle kinkittärelle oli tullut este, joten he eivät olleet paikalla. Vietimme kahvitteluhetken Coffeehousessa. Ja voi kun sainkin juustotortulle ja kahville vastinetta!!

 

 

 

 

Vähän sovittiin että jos yhdessä tehtäis ruokaa ja leivottas joku päivä, toivottavasti toteutuu!! Chris haluais kokeilla hiihtämistä, ja lupasin lainata mun suksia jos täältä Oulusta ei löydy välinevuokraamioa (onkohan täällä?) Mutta nyt oon miettiny että ei varmaan marraskuussa vielä oo lunta niin paljo että vois hiihtää... Pitää lyödä kädet ristiin ja toivoa aikaista talvea!! 

 

Tapaamisen jälkeen meillä oli Hannan kanssa ihan uskomaton fiilis. Aivan ku oltais oltu Shanghaissa jälleen. Ihmiset piti meitä varmaan ihan tolloina kun erkaannuimme uusista ystävistämme, me vaan kikatettiin ja käveltiin kadun reunaa puolelta toiselle.

 

^^Mun oli pakko laittaa tää kuva tänne kun sattu silmiin yks päivä!! ^^

 

Btw, teetätin mun China part 2 -kuvat ja nyt niitä ois tuossa toosan vieressä noin 400. Siinä onkin sitten kylmän pitkän synkän talven iltariennoiksi hieman tekemistä kun albumiin niitä järjestelee :) !

 

 

Perhe on paras

Mistä tietää että perhe on käyny kylässä?

Kaapit pursuaa ruokaa!!!!

 

Mam, Dad, Sys, Bro ja mummu kävi yks lauantai mulla kylässä ja olipas mukavaa!

 

 

 

Kalaretki

Alotettiin Toinin kanssa meidän yhteinen harrastuksemme, kalastus. Pakattiin reppuun onki, veitsi, matopussi + 2kpl muovipusseja tulevia kaloja varten... Retki alkoi kävellen onki kädessä ja reppu selässä Torinrantaa pitkin aina Pikisaareen, josta tarkoituksenamme oli löytää matoja.

 

Veitsi apuvälineenämme yritin löytää matoja joka paikasta....(ymmärtänette varmaankin, että meillä ei sattumoisin välttämättä löydy rautalapiota astiakaapistamme)

 

.....maasto oli hiekkaista ja kuivaa

...aloimme olla epätoivoisia

...kunnes löysimme sen : Madon!

 

 ... jatkettiin turhaan lisämatojen etsimistä, sillä ainoastaan tämä yksilö oli valmis uhrautumaan tulevaa exitustaan varten

 

Ei annettu vähäisen matosaaliin häiritä, vaan etsittiin "hyvä" kalastuspaikka erään sillan luota.

Leitettiin uusi onki kuntoon ja sitten oli aika laittaa mato koukkuun

 

Ensin mato piti katkaista sopivan mittaiseksi. Yllättävää, että tästä tilanteesta on kuvaa, sillä madon sisäelimet nähdessään Toini pomppi pahoinvoivava ympyrää hieman etäämmällä.

..matohan ei oikein välittänyt tästä puoliintumisestaan, joten välillä sain noukkia hänen peräpäänsä maasta.

...ja ei muuta kuin mato koukkuun.

...loppujen lopuksi mato taisi rentoutua sisällään olevasta rautakoukusta, sillä koukunpää ei tullut kertaakaan näkyviin!

 

Ja ei muuta kuin onki VESILLE

...eikä kivikkoon

...ja ennenkuin olimme saaneetkaan kosketusta veteen, oli siimamme solmussa ja sekaisin kivien välissä. Can't understand.

 

                                               .....No, sit me vihdoin saatiin onki vesille ja tajuttiin, että tässä
                                                  virtaa melko voimakkaasti
                                             

...Mietittiin että mikä neuvoksi, kun meidän siimakin oli niin pitkä, ettei sitä saanut kunnolla siirrettyä haluamallemme paikalle.

 

...joten päätettiin lyhentää sitä monella metrillä. Aluksi meidän piti vain saada onki pois vedestä

...sen saavutettuamme tapahtui aika kummia. Älkää kysykö mitä tässä on tapahtunut, sillä vastausta ette todennäköisesti tule saamaan.

 

No, siimanlyhennyksen jälkeen vesi virtasi edelleen, joten olimme taas samassa jamassa, joten totesimme, että ei kai se haittaa vaikka matomme kellui veden pinnalla ja muutenkin vesi oli melko matalalla. Jatkoimme kalastelua.

 

...vaikka kovasti Toini yritti härnätä, lirkutella, lämmitellä ja maanitella, oli fisutuloksemme pyöreä 0.

 

Totesimme kuitenkin, että aika noloahan se olisi ollut kantaa keskellä kaupunkia onkea, jonka koukussa olisi roikkunut esim. pari kiloinen HAUKI, koska emme todennäköisesti olisi uskaltaneet sitä poiskaan ottaa.

 

Mutta näin pääsi uusi harrastuksemme alkuun! Sydämeni kyllyydestä toivon kuitenkin, ettei vain olisi viimeinen kerta.

 

 

 

 

 

 

kotiviikonloppu

Vietin mukavan viikonlopun kotonani Nivalan maalaiskaupungissa Pohjoispohjanmaalla.

 

Viikonloppuun mahtu Ykan kauppojen yö, tasotenttiin lukemista(niinkö?!) , pyörällä rälläilyä, Pyssymäen kulutusta, nuortenilta ja olipa ihana nähä kavereita joita ei oo nähny pitkään aikaan... , äitiä ja isiä ja sisaria... ja mummuaki näin.

 

Ja tässä tulee koko viikonlopun kohokohta:

 

 

Olen kuin Tex WILLER , amppari KILLER!! Näitä tällasia "kuollutampiainen" -tapahtumia tuli kohdalleni kolme. Plus kahden kohdalla omatuntoni kolkutti niin rajusti, että hätistelin Heidät ulos pois.

 

Menee hurjan nopeesti tommoset parin päivän lomat. :(

Kommaa

Kommatkaapa tähän jos pystytte!!! En ymmärrä mikä tätä vaivaa ku ei aina pysty kommentoida noihin juttuihin. Help me!

kaks ihanaa akkaa

 

Keskiviikkona mua kävi piristämässä kaks ihanaa ystävääni . Pohojammaalta, Nivalan kotikonnuilta kotosin olevat naikkoset. Elisa ja Mirella. Ja voi että oliki ihana nähä teitä! Oli ihana juoda kahvia ja mäyskyttää niinku vanhat mummot ja puhua ja puhua.

 

Aina kun me tavataan ja sovitaan joku aika, milloin tavataan, niin ollaan vähintäänki se tunti jäljessä aikataulusta. Mutta nyt tyttöset oli yllättävän aikasin liikenteessä. Yheksi lupasivat tulla ja kolmeksi ilmaantuivat kämpän ovelle mansikkarasia käsipuolessaan. Eivät kerenneet kävellä kuin parinsadan metrin matkan niin olivat jo alottaneet shoppailun tuolla torilla. Aika shoppailupainotteinen kyläilyreissu oli. Shoppailu on oikeesti paljo rankempaa ku puolimaratonin juokseminen! Ihan kamalaa.

 

 

Ostin tämmösen maailman lämpimimmän huivin. Talvi tulee, ni ootappa vaan ku mie oon siihen valamistautunu!

Ja Mirri osti samanmoisen :) !!!!!!

Sitte vielä....

...tytöt toi tuparilahjan :

 

Pikkumyy -saunalakki ja löylytuoksua! Meen uimahalliinki tää lakki päässä....

 

Uutta reissua jo suunniteltiin, nyt äkkiä yökyllään sieltä typyskät! <3

Weekendiä

 Viikonloppu tuli ja meni ja menipä taas nopeesti. Mulla se alko jo perjantaina. Kolmen päivän viikonloppu siis, jos ette osaa laskee :) !

Perjantai meni itseäni viihdyttäen.. valmistauduin siis henkisesti siihen sosiaaliseen pläjäykseen mitä viikonloppuna oli tulossa. No eivaan... Oikeestaan rakastan olla yksin. Ja rakastan olla myös niinku ihmisten kanssa. Mutta välillä on ihanaa ku saat vaan olla yksin ja tehä yksin mitä yksin ikinä ite yksin keksitki. Ja mie keksin. Tai nyt mä oikeestaan valehtelen. Muisti pätkii. Siis Toini oli mun kanssani aamupäivän. Sit se lähti töihin kello kolome. Ni me käytiin shoppaan kaikkee kivaa ja ruokaaki. Eiku joo vielä niin että hän lähti aamulla siivoomaan ex-kämppäänsä. Rikas likka kun voi kahta kämppää pitää samaan aikaan ;). Ni mie innostuin leipomaan. Leivoin suklaapiirakkaa. Mamman resettillä. Sitte oli piiras valamis ja rupesin siivoomaan. Ja alottelin siinä ja kohta Toini tohotti takasi sieltä ja nuoltiin niin kiiltäväksi tää kämppä ettei kellään. Me ostettiin yks päivä uusia luutuja ni varmaan siks oli kiva siivotakki. Sitte Toini lähti ja mä lähin pitkälle ja nautinnolliselle juoksulenkille. Olikohan muuta vielä. No, nautin kuiteski niin.

Ja lauantainahan oli Venetsialaiset! Hieman oon kyllä joo pettyny ettei täällä Oulussa kuiteskaan sit ollu mitään, edes ilotulitusta. Ku poliicit on kuulema antanu luvan koko maahan et saa jytisyttää kissanpieruja ja muita semmosia. Mutta en löytäny yhtäkään paikkaa missä niitä myytiin. :( Mutta oli kiva ilta Hannan ja hannan hellun ja hellun kavrein kanssa. Sain huomata miten helppo meijän parvekkeen kautta on murtautua ja tulla syömään kaikki mun pinaattikeitot tuolta pakkasesta. Ei siinä, keppi laulaa joka ikiselle!!

 

 

 

 

Niinku aiemmin meuhkasin, mentiin Toinin kanssa sunnuntaiaamuna hakemaan niitä RUUSUJA! Mentiin 9:40 vaikka kymmeneltä vasta ois virallisesti alkanu ja oli ihan hulluna sakkia. Ihmisiä selvästi kiinnosti enemmänkin tuhota toi hieno näyttely entä kuin ihastella sitä :D . Mutta joo, meidänkin parveke on täynnä ruusupuskia.

 

 

Tässä on ainoot kolme ruusunkukkaa mitkä oli yhteensä seittemässä ruusupuskassa. Enempiki ois otettu mutta oli melkeen parhaimmat ruusupuskat viety ennenku me oltiin paikalla. Mutta hienoja ruusuja odotellen ensikesänä sitten.

 

 

Näin ku ollaan ihastuttu tähän puutarhahommaan, (Ei sitten alkuunkaan.) niin ostettiin meille kukka. Heti tekee paljon naisellisemmaksi tän kämpän tommonenki risukasa.

 

Tän ruusuepisodin jälkeen lähettiin Toinin kanssa Prismaan ja Kärkkäiselle. Aina ku ollaan yritetty johonki paikkaan suunnistaa, ollaan oltu eksyksissä. Toini tajus että Oulussa on kaks prismaa. Ja että kärkkäinen ei ollukkaan sen Prisman vieressä mihin me eka mentiin. Mutta eipä tuo haitannu. Hyvää kannattaa odottaa. Nimittäin, Kärällä oli irtokarkit 4,90€. Okay, me mentiin sinne ihan muusta syystä. Oikeestaan paljon mitään ei löydetty mitä lähettiin hakeen. Esim. sumutinpullo ja suihkuverho. Mutta teinpäs "heräteostoksia" ja ostin uikkarit. Ne on ollu jo kauan harkinnan alla kylläkin. Sit ostettiin jälkkärikulhoja että voi syyä jätskiä. Ja sit me ostettiin LIGRETTO -kortit. Se on semmonen homma että meillä pelataan tästä lähtien koko ajan korttia! Ja ne jotka ei siitä tykkää, jääkööt tulemata. Ja ostettiin muutes ONKI! Meijän oli tarkotus mennä su -iltana ongelle mutta kello veny ja veny ni ei sit uskallettukaan enää. Pitäähän meillä Toinin kanssa olla edes yksi yhteinen harrastus!  

 

Iltasella meillä kävi visiitillä vieraita. Myös kaks kaunista naista, joiden kanssa poristiin ja pelattiin LIGRETTOA.

 

Tarjoilija -Toinin taidonnäyte kauttauksessa.

 

Kaikki varmaan tietää että haluun!! sen kilpapyörän. Ja ihan fiiliksissä oon ollu ku joku on soittanu ja kaupannu pyöräänsä. Ja aina oon tajunnu että se on varastettu pyörä!!! Ainoastaan ensimmäinen soittaja oli tunnollinen vanha mies +vaimo, jotka kauppas varmaan 30 -luvulta peräisin olevaa retropyöräänsä ihan ylihintaan. Mutta siis nyt tänä viikonloppuna oli ihan törkeyden huippu. Lauantaiaamuna klo 7 soi mun puhelin ja olin ihan sekasin enkä tienny että kello ois niin vähän. Niin Timo -mies soittelee vai oliko se tuomo mistä niitä tietää, ja hän kauppaa maantiepyörää, pyysi heti aamulla katsomaan pyöräänsä, koska yhden maissa olisi Mummolaan meno.. olin sillai ooojjeah voisitko laittaa kuvan siitä. Kuva tuli. Ja paskat, se oli vääränlainen pyörä. Laitoin viestiä että kiitos, mutta etsin triathlon -tyylistä pyörää jne. 

Noo, sunnuntaiaamuna puhelin soi kello 9:00 ja tämä samainen Timo soittaa että hän haluaa auttaa mua ja hänellä ois myynnissä velipojan puolivuotta vanaha pyörä. Velipoika on nimittäin lähteny Australiaan eikä täten tarvi sitä enään. Turkoosit renkaat ja kaikki. Olin todella innoissani. Hän lupasi laittaa kuvan pyörästä. Kuvaa ei kuulunut ja kyselin sen perään, joten hän soitti ja sanoi että unohti ilmoittaa minulle että hänen tietokoneensa oli jotenkin lukkiutunut eikä täten voinut kuvaa lähettää , mutta eihän se silti estä mitään. Minä olin että einiineiniin.. Ja kysyin että voinko ensviikolla tulla kattoon sitä serkkupojan kanssa ja sovittiin niin ja lupasin soittaa ja niin edelleeen kiitos ja hei. Ja sit mä soitan parin tunnin päästä että sopisko että tuun kattoon maanantai iltana niin tää Timo -poika sanoo että se oli kyllä ottanut iltaan aikaa että menisin sitte kattoon. Olin sillai että kyllä se sopii että illallaki. Koska aamulla soittaessaan Timo kertoi hänellä olevan meno joka kestää iltaan asti. No, minä soitan serkkupojalle että voidaanko me mennä illalla kattoon ja se sopi. Sitten minä yritän saada tätä Timo -poikaa puhelinlinjoille, ja ei ikinä vastannut.

 

Kohta tuli viesti että saat sen 600 euroon jos tuut hakeen sen tänä iltana (osamaksukin olisi käynyt, olenhan minä opiskelija) ja mä laitoin viestiä että  jos tuun kattoon sitä kasin maissa ja ostan sen jos se on sopiva. Ja ei kuulunu Timosta mitään. Puolen tunnin päästä sain hänet kiinni ja hän sekoilee siellä ja sanoo että suunnitelmiin on tullu muutoksia ja voisinko mennä maanantaina kattoon. Olin että okay mä tuun neljän maissa maanantaina. Sen jälkeen jo olin että hmmmmm.... ja ei menny kauaa ku mun puhelin soi ja linjan toisessa päässä on hiljasta. "Haloooo??" sanoin. Ja pyöräkauppiaani kysyy: "Onko Anssi siellä?" Mä:" Ei taija olla Anssia...täällä on sun pyörän ostaja" KLICK. Löi kiinni :D Sit mä olin sillai että voi tsiiisus miten hyvin se osas alkuun kusettaa. Mutta ku lyöt yhteen kaikkia mitä se sano ni tajuu heti että jotai haiskahtaa.. Ensin kauppas vääränlaista pyörää mitä en tarvinu ja sit seuraavana aamuna sillä oliki just sellanen pyörä mitä haluun.. sit se yritti saada kattoon niitä pyöriä heti koska oli iltasella joku MUMMOLAAN meno. Se ei saanu sitä kuvaa lähetettyä,koska tietokone lukkiutu. Eli toisinsanoen hänellä ei välttis edes ollu koko pyörää!  ja kuka idiootti ostais kalliin triathlonpyörän jos tietää että lähtee Australiaan ja aikois myydä sen pilkkahintaan puolen vuoden päästä.

 

No, ei oo Timo -pojasta kuulunu sen koommin. Tapaaminen ois ollu maanantaina kello 16:00. :DD

Siis oikeesti, toi netti on niin täynnä kaikkia kusettajia! :(  mutta on siellä rehellisiä kansalaisiakin, joku päivä onnistuu vielä mullaki!

Tykkään näistä väripiilareista. Oon vaan ostanu kertakäyttösiä testeriksi, et miten silmät reagoi, kun ei oo ennen ollu. Ihan hyvinhän noi... Vois joskus olla niin rikas että ostais kuukausilinssit.

 

Eikai muuta ku elämää rikastuttavaa maanantai päivää vaan kaikille toivotan tähän loppuun. Mä lähen uimaan!!! (sporttipassin kulutus alkakoon!!!!)

kahavikoukussa

Istun tässä koneen äärellä ikioma Paul Frank -muki kädessäni ja ootan että kaffi tippuu. Ihana tuoreen kahvin aromin tuoksu täyttäköön tämänkin kämpän. Just ku napsautin keittimen päälle, muistin että käytin just viimesen maitotilkan TEEHEN.

 

Tosiaan. Kello on 16:36 ja koen olevani epäonnistunut. Mun piti yrittää olla juomatta kahvia. En juonu aamulla. En juonu koulussa. En juonu koulun jälkeen. Mutta nyt, tulin äsken juoksulenkiltä, ja heitin vedenkeittimen päälle ja join kofeiinitonta teetä. Ja käytin viimeset maijotki siihen. Ja sitte lankesin! Ja nyt juon tätä sontaa MUSTANA!

 

Halleluujaa ja kunnia kahville!